Kreikka ja energia (kirjoitettu 29.6.2011)

Tervehdys kaikille!

Kreikan taloustilanne on nyt uutisotsikoissa Suomessa, Euroopassa ja jopa USA:ssakin. Aiheesta on uutisoitu esimerkiksi käyttämällä fraasia "Eurooppa on uhattuna". Tuskinpa se Euroopan olemassaolo on Kreikan talousongelmien vuoksi uhattuna, mutta vallitseva talousjärjestelmä ehkä onkin uhattuna. (http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/06/1353383/kreikka-aloittaa-aanestykset-saastoohjelmasta)

Hyvin pessimistisen uutisoinnin sijaan on julkistettu myös myönteisempää vaihtoehtoa ehdottava ratkaisu, mutta tästä eivät keskeiset tiedotusvälineet ole lainkaan kertoneet. Kreikkalainen Defkalion Green Technologies -niminen yritys (DGT) järjesti 23.6.2011 kutsuvieraille suunnatun lehdistötilaisuuden, jossa he julkistivat suunnitelmansa tuoda markkinoille edullista ja ympäristöystävällistä energiaa tuottavia laitteita. Laitteet perustuvat italialaisen Andrea Rossin kehittämään nikkelin ja vedyn väliseen reaktioon, jossa nikkeli reagoi vedyn kanssa muodostaen kuparia ja vapauttaen lämpöä. Ensimmäiset DGT:n markkinoille tuotavat laitteet tulevat tuottamaan lämpöä, mutta myöhemmin on tulossa ns. CHP-laitoksia, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä. Nikkeliä ja vetyä kuluu reaktiossa hyvin vähän ja siksipä DGT arvioi, että näiden laitteiden avulla energiakustannukset tulevat putoamaan kymmenesosaan nykyisestä tasosta. DGT:n mukaan Kreikan hallussa on 83% Euroopan nikkelivarannoista ja siksipä heidän ratkaisunsa Kreikan talouskriisin selvittämiseksi on se, että Kreikka ryhtyisi energiaomavaraiseksi. DGT:n lehdistötilaisuudessa kerrotaan olleen paikalla myös Kreikan ministereitä ja ministeriöiden edustajia. Ensimmäisten markkinoille tulevien laitteiden hyväksyntätestit on tarkoitus saada päätökseen heinäkuussa 2011 ja lokakuussa 2011 on tarkoitus avata Kreikan Xanthissa tuotantolaitos, jonka tarvitsema lämpöenergia tuotetaan 1MW -tehoisella koelaitteistolla, jonka on tarkoitus toimia myös esittelylaitteistona. (http://www.defkalion-energy.com/)

Eikö kuulostakin aika mullistavalta? DGT:n lehdistötilaisuudessa kerrotaan olleen paikalla Kreikan ja Italian tiedotusvälineiden edustajia, mutta ainakaan täällä Suomessa asiasta ei liene laajemmin uutisoitu. Andrea Rossi ja hänen eCat:iksi nimeämänsä laite (= energy Catalyzer) tuli laajempaan julkisuuteen tammikuun 2011 puolivälissä, kun Bolognan yliopistossa Italiassa järjestettiin pienimuotoinen lehdistötilaisuus, jossa laitteen toimintaa esiteltiin käytännön demonstraation avulla. Tässä vaiheessa oli jo olemassa sopimus laitteiden kaupallistamisesta DGT:n kautta ja Rossi kertoo aikoneensa esitellä laitetta julkisesti vasta tuon edellä mainitun lokakuussa 2011 avattavan koelaitoksen esittelyn yhteydessä. Rossi kertoo, että hänen apunaan toimiva 79-vuotias Bolognan yliopiston emeritusprofessori Sergio Focardi oli kuitenkin halunnut, että laite julkistetaan jo tammikuussa "ennen kuin hän ehtii kuolla". Siksi esittelytilaisuus järjestettiin jo tammikuussa 2011. Tästä tilaisuudesta uutisoitiin kyllä ainakin internetissä melko laajastikin, mutta enimmäkseen siihen sävyyn, että kyseessä on mahdollisesti jonkinlainen huijaus. Suurin syy tähän näkemykseen on se, että kukaan ulkopuolinen taho ei ole pystynyt toistamaan ilmiötä, sillä Rossi ei ole paljastanut kaikkia tarvittavia tietoja reaktorin toiminnasta. Rossi oli kyllä jo tuolloin jättänyt patenttihakemuksen laitteesta, mutta se ei paljastanut kaikkia laitteen toimintaan liittyviä yksityiskohtia. (http://peswiki.com/index.php/Directory:Andrea_A._Rossi_Cold_Fusion_Generator)

Rossin laitteen toiminta perustuu professori Francesco Piantellin ja Sergio Focardin tutkimaan nikkelin ja vedyn väliseen lämpöä tuottavaan reaktioon. Tämä tutkimus puolestaan on yksi haara niin sanotussa "kylmäfuusiotutkimuksessa", joka on ehkä hieman harhaanjohtava nimitys ja siksipä aiheen parissa työskentelevät tutkijat käyttävätkin siitä mieluummin nimitystä "matalaenergiset ydinreaktiot" (LENR = Low Energy Nuclear Reactions) tai "kemiallisavusteiset ydinreaktiot" (CANR = Chemically Assisted Nuclear Reactions). Tällaista tutkimusta on kyllä tehty monessa paikassa eri puolilla maailmaa, mutta suurin este ilmiöiden käytännön hyödyntämiselle on ollut se, että ilmiöitä ei ole saatu toistettua hallitusti, vaan joskus koe on onnistunut ja joskus taas ei. Tämä viittaa vahvasti siihen, että kaikkia ilmiöön vaikuttavia tekijöitä ei tunneta, mutta ilmeisesti Rossi on nyt keksinyt jotakin ratkaisevaa, minkä avulla ilmiö saadaan toistettua hallitusti. Kylmäfuusiohan tuli laajempaan tietoisuuteen vuonna 1989, kun kemistit Fleischmann ja Pons julkistivat tuottaneensa raskaan veden elektrolyysin avulla niin runsaasti lämpöenergiaa, että se ei voinut olla peräisin muualta kuin ydinreaktiosta. Ilmeisesti kävi kuitenkin niin, että Utahin yliopisto, jossa Fleischmann ja Pons tutkimustaan tekivät pakotti tutkijat julkaisemaan raporttinsa jonkin verran keskeneräisenä, mikä johti siihen, että muut tutkijat eivät pystyneet varmuudella toistamaan ilmiötä. Yhtenä tärkeänä syynä tähän oli ehkä tuo jo aiemmin mainittu ilmiön satunnaisuus. Joka tapauksessa Fleischmann-Pons -episodin myötä kylmäfuusio leimautui epäilyttäväksi tieteeksi ja sitä tutkivat tutkijat ovat joutuneet toimimaan hyvin pienellä budjetilla. On myös esitetty teorioita siitä, että juuri tuolloin vuonna 1989 oltiin käynnistelemässä "kuumafuusiotutkimusta", joka vaati monimutkaiset ja kalliit laitteistot ja "lukiotason välineillä" toteuttavissa oleva kylmäfuusio olisi ollut todella paha takaisku kuumafuusiotutkimukselle. Siksipä jotkut yliopistot olisivat tarkoituksellisesti muokanneet kylmäfuusiotuloksiaan epäedulliseen suuntaan. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylm%C3%A4fuusio)

Andrea Rossi on italialainen keksijä ja liikemies, jonka kerrotaan jo 1970-luvulla kehittäneen menetelmää, jossa biojätteestä saatiin tehtyä raakaöljyä muistuttavaa ainetta jäljittelemällä Maapallon pinnan alla vallitsevia olosuhteita, lähinnä lämpötilaa ja painetta. Rossilla oli tuolloin Petroldragon-niminen yritys ja yhteistyötä Italian valtion kanssa. Lopulta Rossi hankki itselleen myös öljynjalostamonkin (Omar) ja alkoi tuottaa omia öljytuotteitaan. Lopulta Rossin toiminta kuitenkin päättyi siihen, että hänet asetettiin syytteeseen muun muassa ongelmajätteen laittomasta käsittelystä. Oliko tuossa taustalla sitten se, että Italian mafia alkoi noihin aikoihin toimia myös jätteenkäsittelyalalla? Joka tapauksessa Rossi asetettiin syytteeseen, joista hänet lienee myöhemmin vapautettu. Näiden tapahtumien jälkeen Rossi kuitenkin muutti USA:han, jossa hän jatkoi biojäteliiketoimintaansa. Nikkeli-vety -prosessin parissa Rossi kertoo työskennelleensä jo vuodesta 1986 lähtien ja rahoittaneensa tutkimusta viime aikoina biojätteen käsittelyyn keskittyneen yrityksensä myynnistä saamillaan tuloilla.

Olen seurannut tilanteen kehittymistä tuosta tammikuussa 2011 järjestetystä lehdistötilaisuudesta alkaen. Suomessa asiasta ei ole juurikaan uutisoitu, mutta ruotsalainen NyTeknik -lehti on ollut hyvin aktiivinen asian suhteen pitkälti toimittaja Mats Lewanin ansiosta. Ruotsalaiset professorit Hanno Essen ja Sven Kullander sekä myös Lewan itse ovat olleet Italiassa seuraamassa laitteen testejä ja Rossin lienee tarkoitus matkustaa heinäkuussa Ruotsiin ja on lupaillut, että ainakin Uppsalan yliopisto saisi yhden laitteen testikäyttöön. Rossille on kevään 2011 aikana myönnetty italialainen patentti ja eurooppalainen patentti on haussa. USA:ssa Rossin laitteen myyntioikeudet ovat AmpEnergo -nimisellä yrityksellä ja muualla maailmassa Defkalionilla. Rossin tammikuussa esittelemä laite tuotti noin 10kW lämpöä, mutta sittemmin hän on siirtynyt käyttämään pienempää noin aikuisen ihmisen nyrkin kokoista laitetta, joka tuottaa noin 4kW lämpöä. Laite vaatii toimiakseen sähkövastuksella tuotettavaa lämpöä, mikä kuluttaa jonkin verran energiaa. Rossi takaa kaikkien laitteiden tuottavan vähintään 6 kertaa enemmän lämpöä kuin mitä ne vaativat sähköä, Defkalion kertoo havainneensa kokeissaan yleensä noin 20-kertaisen energiantuoton. Rossin mukaan laite voi toimia myös ilman ulkopuolista sähkönsyöttöä, mutta sen toiminta on silloin hyvin epävakaata ja turvallisuussyistä ulkoinen sähkönsyöttö on tarpeen. Suurempitehoiset laitteet koostuvat rinnakkain ja sarjaan kytketyistä 4kW moduleista. Yksi 4kW moduli sisältää noin 100g nikkelipulveria, joka riittää tuottamaan 4kW lämpöä jatkuvasti puolen vuoden ajan. Toistaiseksi Rossin strategiana on vastata itse moduleiden nikkelijauheen uudistamisesta periaatteella, että loppuun käytetty moduli toimitetaan Rossin tehtaalle uudelleen täyttöä varten. Vetyä prosessissa kuluu hyvin vähän, vain muutama gramma vuorokaudessa. (http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/)

Jääkäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä loppuvuoden aikana tapahtuu. DGT on luvannut käynnistää laitteiden tuotannon vuonna 2012 ja ensimmäiset niistä menevät yrityskäyttöön. Jonkin ajan päästä pitäisi olla saatavilla myös yksityiskäyttöön soveltuvia laitteita. Myös "plasmamuutosprosessiin" perustuvan USA:laisen PlasmERG-yrityksen kehittelemä moottorin kerrotaan olevan nyt hyvässä myötätuulessa, kun yritys on löytänyt uusia rahoittajia ja yhteistyökumppaneita Las Vegasin alueelta. Seurataan tilanteen kehittymistä... (http://pesn.com/2011/06/26/9501858_Potential_of_Plasmic_Power_in_PlasmERG/)

Olli P Taina