Magneettimoottoriprojekti

Kuten täällä Tiedontalon sivuilla julkaistuissa kanavoiduissa viesteissä kerrotaan, niin ainakin itse uskon siihen, että Maapallolla on tulossa suuria muutoksia ja mullistuksia. Edessä olevat ajat tulevat olemaan melkoinen koettelemus ihmiskunnalle ja monet perinteiset ja totutut rakennelmat tulevat olemaan käyttökelvottomia. Perustarpeet - asunto, lämpö, puhdas vesi ja ruoka - eivät välttämättä ole tulevaisuudessa niin itsestään selviä asioita kuin ne meille tällä hetkellä ovat. Yksi keskeinen tarve on energian tuotanto. Fossiilisten polttoaineiden jalostus ja jakelu ei välttämättä tulevaisuudessa toimi maanjäristysten, tulvien ja muiden luonnonmullistusten aiheuttamien ongelmien takia. Myös sähkönjakeluverkko on hyvin haavoittuvainen. Eikö olisikin siis hieno juttu, jos saataisiin aikaan yksinkertainen ja edullinen puhdasta ehtymätöntä energianlähdettä hyödyntävä laite, jota voitaisiin käyttää hajautettuun energiantuotantoon? Utopistinen unelma, vai täyttä totta? Ole hyvä ja lue alla oleva teksti ja tee omat johtopäätöksesi.

Itse kiinnostuin 1990-luvun loppupuolella ns. vapaaenergiaa hyödyntävistä keksinnöistä. Työpaikalleni oli silloin tullut internet ja monta iltaa kuluikin siellä - omalla ajalla tietenkin - etsiessäni internetistä asiaan liittyvää tietoa. Hankin "The Free Energy Device Handbook" -nimisen kirjan, johon oli koottu lukuisia aiheeseen liittyviä patentteja. Yksi niistä oli sen verran loogisen tuntuinen ja yksinkertainenkin, että päätin hankkia ja teettää laitteeseen tarvittavat osat. Tämä laite oli J.W.Puttille myönnetyn patentin US3992132 mukainen "energianmuuntolaite". Se koostui kahdesta pyörivään kiekkoon asetetusta kestomagneetista ja kiekon ulkopuolelle asetettuihin kestomagneetteihin kytketyistä pumppuyksiköistä. Magneetit oli asennettu siten, että kun toiseen kiekon magneettiin vaikutti vetävä voima, niin toiseen vaikutti hylkivä voima ja niiden piti ainakin enimmäkseen kumota toisensa, jolloin kiekon pyörittäminen vaatisi hyvin vähän voimaa. Kuitenkin sekä vetävä että hylkivä voima tekivät työtä pumppuyksiköissä ja näin ollen pumpuista piti saada ulos enemmän tehoa kuin mitä kiekon pyörittäminen vaatisi. Suunnittelin laitteesta hieman muunnellun version, joka olisi patentin mukaista konstruktiota helpompi valmistaa. Hankin ja teetin alumiinista kolmeen laitteeseen tarvittavat osat. Hankin sen verran voimakkaita magneetteja, että laitteesta saisi ulos käytännössäkin jonkin verran tehoa. Erään hyvän ystäväni kanssa kokosimme laitteen ja teimme käytännön kokeita sen toiminnasta, mutta tulokset eivät olleet kovin kaksisia. Suurimpana epäkohtana oli pumpuissa tapahtuvat virtaushäviöt ja se tosiseikka, että magneettien hylkivä ja vetävä voima eivät todellisuudessa juurikaan kumonneet toisiaan. Niinpä laite ja sen osat päätyivätkin kellarikomeron suojiin.

Syksyllä 1998 päädyin internetin kautta myös Searl Effect Generator -nimistä vapaaenergialaitetta käsitteleville sivuille ja siellä kaupattiin julisteita, joiden aiheena oli Maapallolla tapahtuva napasiirtymä. Sen väitettiin tapahtuvan vuonna 2001, kun kaikki aurinkokunnan planeetat asettuvat samalle suoralle. Napasiirtymä-käsitteen kautta päädyin sitten ZetaTalk-sivuston napasiirtymää käsittelevälle alasivulle. Se vaikutti paremmin omaan ymmärrykseeni sopivalta selitykseltä. ZetaTalkin pääsivulla olevat avaruusolennon kasvot saivat minut ensin kyseenalaistamaan koko sivuston sisällön, mutta sisältö vaikutti niin mielenkiintoiselta, että parin viikon illat kuluivatkin ZetaTalkia lukiessa. Sieltä löytyikin moneen mieltäni askarruttaneeseen asiaan selitys, joka vaikutti järkeenkäyvältä. Niinpä oli sitten vaan hyväksyttävä sekin, että avaruusmuukalaiset ovat todellisia ja paljon ihmiskuntaa edistyneempiä. Varsinkin ZetaTalkin selitys magnetismiin, painovoimaan ja muihin fysikaalisiin ilmiöihin vaikutti niin järkeenkäyvältä, että laadin sen perusteella kotisivuilleni oman versioni asiasta, jota on näemmä sittemmin lainattu useampaankin eri paikkaan eri henkilöiden toimesta (http://gamma.nic.fi/~otaina/teoria1.htm). ZetaTalkin myötä minulle oli entistäkin selvempää se, että tulevaisuudessa tarvitaan keinoja hajautettuun energiantuotantoon, mutta Putt-kokeilun kaltaisen laitteen sijaan päätin panostaa perinteisempiin keinoihin. Internetin vapaaenergiakeskustelusivuilla oli paljon juttua Paul Pantonen rakenteeltaan hyvin yksinkertaisesta GEET-reaktorista, jonka väitettiin pystyvän käsittelemään esimerkiksi jäteöljyä siten, että sitä voitiin polttaa polttomoottorissa lähes ilman haitallisia pakokaasupäästöjä. GEETistä oli julkaistu ilmaiset ruohonleikkurin moottorille soveltuvat rakennusohjeet ja niinpä minäkin päätin rakentaa sellaisen. Kokeilun tulokset eivät tälläkään kertaa olleet kovin kaksiset. Sen sijaan serkkuni kanssa Keltaisessa Pörssissä olleen ilmoituksen perusteella hankkimamme puukaasukäyttöinen Volvo toimi pienen kunnostuksen jälkeen hyvin ja sillä tuli ajeltua muutamana kesänä useampikin tuhatta kilometriä (http://gamma.nic.fi/~otaina/pkmain.htm).

Vuonna 2001 tapasin sitten "sattumalta" Ari Keron ja Pentti Rannan ja kävin sen jälkeen muutamassa heidän järjestämässään "Muutoksen aika" -tapahtumassa. Siihen saakka olin pohtinut näitä asioita enimmäkseen itsekseni, mutta näiden tapahtumien kautta tapasin uusia ihmisiä ja sain uusia näkemyksiä. Vuonna 2003 perustettiin sitten Tiedontalo ja sen myötä opin muun muassa käyttämään heiluria kommunikointiin "henkimaailman" kanssa. Eräänä sunnuntaiaamuna syksyllä 2004 eräs Tiedontalon kautta tutuksi tullut henkilö soitti minulle ja kertoi nähneensä unen, jossa olin käymässä hänen luonaan ja hän antoi minulle kynän ja paperia. Intuitiivisesti päättelin, että minulle oltiin tarjoamassa jonkin laitteen rakennusohjeita. Heiluri oli ainoa keino, jonka avulla pystyin tuota tietoa metsästämään ja koska sen avulla saa vain "kyllä" tai "ei" -vastauksia, niin täytyi sitten vain keksiä oikeanlaisia kysymyksiä. Ensin sain selville sen, että kyseessä oli kestomagneettien avulla toimiva moottori ja että siinä voi hyödyntää kellarikomeroon säilömiäni Putt-laitteen osia. Se määrittikin jo aika monta avointa asiaa ja heilurin avulla selvitin laitteen loputkin yksityiskohdat. "Maalaisjärjellä" ajateltuna laitteessa vaikutti olevan selvä "työtahti" ja lisäksi "poistotahti", jonka kautta se voi siirtyä jälleen uuteen "työtahtiin". Laitteen toimintaperiaate olisi siis samalla tavalla syklinen kuin polttomoottorilla, mutta energialähteenä tässä tapauksessa olisi magnetismihiukkasten liike-energia. Nimesinkin laitteen "sykliseksi magneettimoottoriksi".

Koska olin työssäkäyvä ihminen, niin leipätyöni vei suuren osan ajastani. Niinpä en ehtinyt syksyllä 2004 tehdä juurikaan mitään konkreettista asian eteen. Toisaalta koko laite oli mielestäni yksi kokonaisuus, eikä sen osa-alueita voisi testata erikseen. Kokonaisen laitteen rakentaminen olisi vaatinut pieniä muutoksia muutamaan olemassa olevaan osaan ja muutaman täysin uuden osan teettämistä. Niinpä vuoden 2004 lopulla päätin sitten kokeilla kepillä jäätä ja hain Keksintösäätiöltä apurahaa laitteen prototyypin rakentamista varten. Lopulta Keksintösäätiöstä tuli päätös, että asiantuntijalausuntoon perustuen he eivät voineet myöntää apurahaa. Päätös ei sinänsä ollut yllätys, sillä pelkästään kestomagneettien avulla toimivan moottorin voidaan vallitsevan tiedekäsityksen mukaan tulkita olevan "ikiliikkuja" ja siten vallitsevan teorian mukaan mahdoton. ZetaTalkissa esitetyn magnetismin selityksen mukaan se kyllä oli täysin mahdollinen.

Kesällä 2005 ehdin sitten hieman paneutua asiaan ja teetin uudet ja muutetut osat täydellisen laitteen "puolikkaan" rakentamista varten. Sen avulla olisi kuitenkin pitänyt voida testata laitteen kriittiset toiminnat. Kun sain ensimmäisen staattorimagneetin asennettua paikoilleen, kävi ilmi, että sen ja roottorimagneettien välillä esiintyi vuorovaikutus, jollaista en ainakaan itse kuvitellut tapahtuvan. Roottoriin syntyi melko voimakas vääntömomentti, mutta kuitenkin roottorin liike eteni sujuvasti sen kohdan ohi, johon sen "maalaisjärjellä" olisi kuvitellut pysähtyvän. Yrittäessäni asentaa seuraavaa staattorimagneettia paikoilleen kävi ilmi, että tukirakenteet eivät olleet riittävän vahvoja pitämään magneetteja paikoillaan. Niinpä kesän 2005 saldoksi jäi tuo "työtahdin" todentaminen ja koska sitä oli olemassa olevan välineistön avulla suhteellisen helppo tutkia, niin keskityin tutkimaan sitä ja huomasin, että kun samalle akselille asensi toisen yksikön, niin jälkimmäisen yksikön "työtahdin" alkuvaihe pystyi pyörittämään pääakselia ensimmäisen yksikön "työtahdin" loppuvaiheen ohi ja näin ollen pelkästään tätä ilmiötä hyödyntämällä voisi "maalaisjärjellä" ajateltuna pystyä rakentamaan toimivan moottorin.

Syksyllä 2007 löysin sitten internetistä amerikkalaisen keksijän ja tutkijan Nick Nelsonin laatimat kestomagneettimoottoreita koskevat kirjoitelmat (www.athenapolis.com/NN_MotorintheMagnet.htm ja www.athenapolis.com/NN_FindingtheMotor.htm). Hän kertoo tutkineensa magnetismia käytännön kokein jo lähes 30 vuoden ajan ja näissä kirjoitelmissa esitetyt asiat ovat hyvin sopusoinnussa syklisen magneettimoottorin konstruktion kanssa. Omasta mielestäni yksi syklisen magneettimoottorin suuri etu on myös se, että siinä hyödynnetään enimmäkseen magneettien välistä vetovoimaa. Monet julkistetut magneettimoottorikonstruktiot hyödyntävät magneettien hylkimisvoimaa (esimerkiksi Perendev www.americanantigravity.com/perendev.shtml) ja niissä väitetään olevan se perustavanlaatuinen ongelma, että laite toimii kyllä ilman kuormaa, mutta kuormitettuna magneetit kuoleentuvat nopeasti ja moottori pysähtyy. Onhan totta, että hylkiminen ei ole magneettien luontainen tila ja jatkuvaan voimakkaaseen hylkimistilaan pakotettuna järjestelmä pyrkii etsimään jokinlaisen uuden tasapainotilan. Sen sijaan kun hyödynnetään enimmäkseen vetovoimaa, niin magneettien voidaan olettaa säilyttävän ominaisuutensa pitkään, sillä se on magneeteille luontainen olotila, johon ne muutenkin pyrkivät asettumaan. Lisäksi syklisen magneettimoottorin konstruktio on sen verran yksinkertainen, että sen toimintakuntoon "virittäminen" on suhteellisen helppoa, koska muuttuvia tekijöitä on vain muutama. Lisäksi siinä voidaan käyttää normaaleja lieriön muotoisia magneetteja, joita on saatavilla helposti ja edullisesti.

Päätin julkaista tämän kirjoitelman etsiäkseni mahdollisia yhteistyökumppaneita, jotka haluaisivat auttaa ja osallistua tekemään syklisestä magneettimoottorista totta myös käytännössä. Yhteistyöllä työ voitaisiin saada valmiiksi nopeammin. Kaikenlainen apu on tervetullutta, oli se sitten rahallista tukea, materiaalilahjoituksia, mekaanisten yksityiskohtien suunnitteluapua tai osien koneistusta (sorvi/jyrsin, alumiinin hitsaus ym.). Tietenkään en voi 100% varmuudella taata laitteen toimintaa, mutta ainakin omasta mielestäni monet seikat puoltavat sitä, että kyllä se toimii, kun sen oikein toteuttaa. Maailmalla on julkistettu ja jopa patentoitukin useita pelkkien kestomagneettien avulla toimivia moottorikonstruktioita, mutta erinäisten syiden takia niitä ei käytössä näy. Kehitystyössä on aina omat riskinsä ja sitä varten Suomessakin on olemassa riskirahoitusta, mutta koska tässä tapauksessa on kyseessä vallitsevan magnetismiteorian mukaan "ikiliikkuja" ja siten mahdoton laite, niin vastaus on useimmiten se, että kunhan prototyypin saa rakennettua, niin kyllä sitten rahoitusta löytyy. Jos käytäntö osoittaa teorian vääräksi, niin teoriaa täytyy muuttaa, mutta ensin täytyy osoittaa se teoria vääräksi käytännössä. Näin ollaankin sitten taas tultu takaisin lähtöpisteeseen. Kun ja jos laitteen saa toimimaan luotettavasti, niin sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Se olisi juuri se yksinkertainen ja edullinen puhdasta ehtymätöntä energianlähdettä hyödyntävä hajautettuun energiantuotantoon soveltuva laite, jonka tämän kirjoitelman alussa mainitsin...

Siispä, jos olet itse kiinnostunut tai tiedät tai tunnet ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita ja halukkaita osallistumaan tekemään syklisestä magneettimoottorista totta, niin lähetä sähköpostia osoitteeseen otaina@nic.fi tai kirjoita yhteystietosi tänne, niin otan henkilökohtaisesti yhteyttä.


Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Olli P Taina

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä vielä listattuna syklisen magneettimoottorin tärkeimpiä ominaisuuksia:

HUOM! Lue myös: Magneettimoottorivideo Youtube-sivustolla tammikuussa 2008 (www.tiedontalo.net/omatjutut/ocalpmmvideo.htm)