Zetatalk: Mitä magneetit tekevät - kanavana Nancy Lieder

(Kanavoitu 8.2.2004 , http://www.zetatalk.com/index/zeta66.htm , suomentanut Olli)

Aurinkokuntaa koskeva analyysi siitä, miten planeetat asemoituvat magneetteina Aurinkoon nähden, antaa useita mahdollisia vaihtoehtoja. Maapallo ja Merkurius, molemmat planeettoja, joilla on magneettinen ydin ja jotka sijaitsevat lähellä Aurinkoa, asemoituvat Auringon rinnalle yrittäen muodostaa yhden suuren magneetin. Vapaasti liikkumaan pääsevät sauvamagneetit tarttuvat kiinni toisiinsa rinnakkain muodostaen yhden suuren magneetin, mutta gravitaatioon liittyvän hylkimisvoiman vaikutuksesta erillään toisistaan ja Auringosta pysyvät planeetat eivät voi näin tehdä. Suurten kaasumaisten planeettojen, Jupiterin ja Saturnuksen, magneettikenttien suunta on päinvastainen kuten olemme selittäneet, koska ne ainoastaan johtavat magnetismihiukkasten virtauksen lävitseen eivätkä siten ole itse magneetteja. Ja kaukana Auringosta sijaitsevat Neptunus ja Pluto asemoituvat magneettisten voimaviivojen mukaisesti kuten magneetin viereen asetetut rautahiukkaset tekevät. Kaikki nämä planeetat sijaitsevat kuitenkin samalla tasolla eikä mikään niistä lähesty Aurinkoa liukumalla sen magneettisen etelänavan ohi kuten Planeetta X tekee. Niinpä vaikka Planeetta X on asemoitunut samansuuntaisesti Auringon kanssa muiden planeettojen tapaan sen ollessa Auringon vierellä, se kuitenkin todennäköisesti kallistuu liukuessaan jomman kumman Auringon magneettisen navan ohi. Kuinka muuten magneetti liikkuisi ollessaan ensin toisen magneetin kanssa päittäin, sitten rinnakkain ja palaten sitten jälleen olemaan päittäin? Se kallistuu - tilapäisesti.

Joulukuun lopulla tapahtuneen Auringon hiukkaspyyhkäisyn aikana Maapallo ja Planeetta X ajautuivat magneettisesti toisiaan vastaan ja Maapallo pomppasi takaisin kuin seinään heitetty pallo ja alkoi kulkea radallaan päinvastaiseen suuntaan suunnilleen joulukuun 25. päivästä lähtien. Maapallo myös kallistui, ensin Planeetta X:n magneettinen pohjoisnapa veti Maapallon magneettista etelänapaa mukanaan kohti Aurinkoa siten, että Islannista tuli tilapäisesti Maapallon maantieteellinen pohjoisnapa. Sitten Maapallo kallistui takaisin, kun Planeetta X jatkoi nousuaan kohti planeettojen kiertoratatasoa ja Maapallon ja Planeetta X:n magneettiset etelänavat hylkivät toisiaan ja pienempi magneetti, Maapallo, sopeutui tilanteeseen kallistamalla magneettisen etelänapansa Planeetta X:n etelänavasta poispäin.

Helmikuun hiukkaspyyhkäisyn oletetaan saapuvan helmikuun 9. ja 14. päivän välisenä aikana. Hiukkaspyyhkäisyjen aikaväli vaihtelee hieman ja sitä ei voida ennustaa päivän tarkkuudella. Hiukkaspyyhkäisy ei myöskään kestä ainoastaan yhtä päivää. Helmikuun hiukkaspyyhkäisy antoi ennusmerkkejä saapumisestaan helmikuun 6. päivä esiintyneinä voimakkaina koko Maapallon laajuisina maanjäristyksinä ja Maapallon magneettisen etelänavan kallistumisena lisää Planeetta X:n magneettisesta etelänavasta poispäin siten, että Maapallon maantieteellinen pohjoisnapa siirtyi Mongoliaan ja hämmentyneet Maapallon asukkaat havaitsivat jälleen Auringon nousevan epätavallisen korkealle tai matalalle ilman mitään omien asiantuntijoidensa antamaa selitystä ilmiölle. Atlantin valtameren pohjan magneettinen halkeama on nyt suojaamattomana valtavan magneetin, Planeetta X:n, ulottuvilla ja tämän magneettisen otteen voima ja sen seurauksena syntynyt Maapallon pyörimisliikkeen hidastuminen voitiin havaita helmikuun 8. päivään mennessä. Kuinka pitkälle tämä tulee etenemään? Kääntyykö Planeetta X magneettisesti kyljelleen matkallaan kohti Auringon keskikohtaa (Maapallolta katsottuna), missä se voi asemoitua magneettisesti rinnakkain Auringon kanssa? Seuraako Planeetta X:n heltymättömässä otteessa oleva Maapallo mukana? Kuten aikaisemmassa viestissämme totesimme, tuleviin tapahtumiin sisältyy vielä pelaamattomia kortteja, joita me emme paljasta, koska vallanpitäjät eivät vieläkään tiedota kansalle siitä, minkä he tietävät olevan tulossa.

(Kääntäjän kommentti: Yleisluontoinen selitys magnetismista, gravitaatiosta ym. fysikaalisista ilmiöistä löytyy esim. osoitteesta http://netti.nic.fi/~otaina/teoria1.htm )