Zetatalk: Vallankaappaus Bushia vastaan - kanavana Nancy Lieder

(Kanavoitu 26.9.2005, http://www.zetatalk.com/index/zeta242.htm , suomentanut Olli)

Mitä on tapahtunut presidentti Bushin rehvastelulle ja uhmakkuudelle? Hän näyttää tappion kärsineeltä, masentuneelta ja pelokkaalta. Johtuuko tämä hurrikaaneista? Hurrikaanit eivät ole mitään uutta varsinkaan miehelle, jonka veli on Floridan osavaltion kuvernööri. Hurrikaanien suhteen Bushin ei tarvitse tehdä muuta kuin astua julkisuuteen ja rehvastella sillä, kuinka paljon hän on järjestänyt apua liittovaltion taholta ja hankkia näin lisää julkisuutta. Bush ei menettänyt rehvastelevaa esiintymistyyliään edes tuhoisan Katrina-hurrikaanin jälkeen, vaikkakin Katrinan aiheuttamat tuhot hämmensivät häntä, sillä hän oli eristänyt itsensä ulkomaailman tapahtumista niin totaalisesti, että hän oli täysin tietämätön siitä tuhosta, jota muu maailma kauhuissaan katseli televisiosta. Tietenkin Bush on kokenut takaiskuja aiemminkin. Hänen suunnitelmansa leikata rikkaiden veroja vielä nykyistäkin enemmän ei ole edennyt eikä suunnitelmista yksilöllistää sosiaalihuolto ja siirtää siihen käytettyjä varoja tukemaan hoipertelevaa pörssiä edes puhuta enää. Suunnitelmat Iranin miehittämisestä mahdollisen ydinaseuhan varjolla YK:n vastustuksesta huolimatta ovat epäonnistuneet. Suunitelmat Iranin ja Venezuelan miehittämisestä niiden öljyvarojen takia kuivuivat kokoon, koska USA:n armeijaa tarvitaan kotimaassa ja armeijan kenraalit vaativat, että armeijan tulee poistua Irakista ollakseen läsnä kotimaassa eikä vartioimassa öljykenttiä Bushin ja kumppaneiden puolesta. Mutta kaikki nämä takaiskut ovat Bushille jo tuttuja. Hänen rehvakkuutensa katoaminen on uutta ja se on ilmennyt vasta Bushin vierailtua NORTHCOM-järjestössä päivänä, jolloin Rita-hurrikaani iski USA:n rannikolle ja eri puolilla USA:ta järjestettiin poikkeustilaoloja simuloivia sotaharjoituksia.

Onko Bushin rehvakkuuden katoamisella ja tällä vierailulla tekemistä toistensa kanssa? Me olemme maininneet, että USA:n armeija alkoi kapinoida Bushia vastaan elokuun 2003 lomakauden aikana, jolloin armeija otti Bushilta pois ydinaseiden laukaisukoodit ja ilmoitti, että armeija ei pitänyt Bushia enää ylipäällikkönään, vaan armeija raportoisi toistaiseksi laillisesti valitulle ylipäällikölleen Gorelle. Kaikki armeijan yksiköt merivoimia lukuun ottamatta olivat tällä kannalla. Ydinsukellusveneillä varustettu ja ajanlaskusta vastaava ja observarioita kontrolloiva merivoimat pysyi edelleen uskollisena Bushille. Näin ollen kansallisen turvallisuuden neuvoston sotilaallisen siiven NORTHCOMin johtoon nimitettiin äskettäin amiraali. Me olemme maininneet, että myös merivoimat on äskettäin antanut merkkejä siitä, että sekin olisi luopumassa Bushin salaliiton tukemisesta. Bushia ei kutsuttu NORTHCOMiin seuraamaan harjoituksia vaan hänet pidätettiin ja vietiin sinne kiireisellä viikolla, jolloin Rita-hurrikaani iskeytyi USA:n rannikolle ja varapresidentti Cheney oli leikkauksessa. Bushin kasvoilta tämän vierailun jälkeen erehtymättömästi kuvastuva muutos antaa vihjeitä siitä, mitä tapahtui. Bush on peloissaan eikä kykene hymyilemään. Hän on pitänyt samaa paitaa monen päivän ajan jopa julkisissa esiintymisissään. Mitä NORTHCOMissa tapahtui?

Kuten olemme maininneet, Bushin alkuperäinen tavoite oli tulla maailman valtiaaksi, haalia kaikki maailman öljyvarat hallintaansa, turvata niiden omistajuus armeijan avulla ja asettaa USA poikkeustilaan hyödyntäen olemassa olevia säädöksiä, joiden mukaisesti FEMA voi ottaa hallinnon käsiinsä hätätilanteissa. (FEMA = Federal Emergency Management Agency = Yhdysvaltojen hallituksen nopean toiminnan virasto ihmisten tai luonnon aikaansaamien tuhojen varalle). Kansallisen turvallisuuden neuvosto raportoi Bushille ja FEMA raportoi kansallisen turvallisuuden neuvostolle ja siten hankkimalla valta FEMA:ssa presidentillä olisi diktaattoriin verrattava valta-asema. Ei tarvittaisi enää vaaleja eikä kongressia. Bush hallitsisi koko loppuelämänsä ajan liittovaltion, osavaltioiden ja paikallisen tason hallintoa armeijan avulla. Tai tällainen Bushin suunnitelma siis oli. Kun armeija merivoimia lukuunottamatta alkoi kapinoida, Bushin täytyi etsiä uusi reitti, jona hän suunnitteli käyttävänsä NORTHCOMia ja kansallisen turvallisuuden neuvostoa. Tämä tosin edellytti sitä, että NORTHCOM ja merivoimat suostuvat edelleen noudattamaan kansallisen turvallisuuden neuvoston antamia käskyjä. Ups. NORTHCOMilla olikin huonoja uutisia Bushille. He liittyivät mukaan kapinaan. Mitäs nyt?

Kuten on jo nähty, FEMA ja kansallisen turvallisuuden neuvosto ovat säälittäviä ja vaikutusvallattomia ilman armeijan tukea, varsinkin todellisissa hätätilanteissa kuten Katrina-hurrikaanin iskiessä, ja nämä todelliset hätätilanteet ovat vasta alkamassa. Katrina-hurrikaanin jälkeisissä tapahtumissa näytti siltä, että armeija ja rannikkovartiosto olisivat toimineet nöyrässä yhteistyössä, mutta tämä antoi väärän kuvan taustalla tapahtuneista asioista. Kyseessä oli joko-tai-tilanne. Apuun piti tulla joko Bushin johtamien kansallisen turvallisuuden neuvoston ja FEMA:n tai armeijan. Bushin alaisekseen nimittämät henkilöt Cheneystä alaspäin ovat heikkoja ja kyvyttömiä, sillä vain tällä tavalla Bush tuntee olonsa uhatuksi. Kun nyt tarkastelee niitä tahoja, jotka ovat Bushin puolella ja häntä vastaan, huomaa, että Bush liikkuu nyt hyvin heikoilla jäillä. Suurin osa näiden organisaatioiden väestä haluaa tehdä työnsä eikä toimia jonkun suuruudenhullun uuden Hitlerin käskyläisenä. Bushin vastustus on laajaa ja syvää. Bush yritti turvata asemaansa nimittämällä amiraalin NORTHCOMin johtoon, mutta tämä yritys epäonnistui. Bushin pelästynyt ilme kertoo kaiken. Hänellä ei ole uutta suunnitelmaa eikä resursseja. Bush on pelkkä keulakuva ja toivoo pystyvänsä pitämään todelliset vallanpitäjät tyytyväisinä ja kansan tietämättömänä siitä, että hän on menettänyt valtansa.